En sitten ehtinyt kirjoittaa enää Pariisista, vika ilta meni juhliessa ja lauantai sitten pakatessa ja huonetta purkaessa. Eilen illalla 11 aikaa olin sitten Helsinki-Vantaalla, ainakin fyysisesti. Henkisesti taidan olla vieläkin jossain Suomen ja Ranskan välimaastossa. (Tanskassa??!)

Oli aivan älyttömän haikeeta jättää Pariisi, kaikki uudet ystävät ja siellä tutuksi tulleet asiat. Kaikista vastaan tulleista hankaluuksista huolimatta taisin rakastua Ranskaan. Jään kaipaamaan leipomoa joka kadun kulmassa, kalliita brasserioita, aina kohteliaita ihmisiä, Pariisin kauniita ja persoonallisia kortteleita, lämmintä säätä, kulttuuria... Niin monta asiaa!

On kyllä kuitenkin myös ihana olla Suomessa ehkä kaiken tämän jälkeen taas ainakin jollain tavalla viisastuneena. Vaihtovuosi oli kokemuksena todella avartava. Ei voi ymmärtää, mitä maan vaihtaminen voi ihmiselle antaa, ennen kuin se itse kokee. Nyt on aika sopetua tänne kylmään ja pimeään pohjolaamme. Pullataikina kohoaa laskiaisen kunniaksi, ja huomenna palaankin jo töihin...