... varsinkin ranskaksi! Olinkin jo ehtinyt unohtaa, miltä tuntuu istua paikallaan maailman epämukavimmilla penkeillä kolme tuntia putkeen luokassa, josta loppuu happi ja jonka edessä vanha setä puhuu omiaan. Kun lisää tähän vielä sen, että aihe on Business Intelligence (Intelligence Econimique) tai maailman talouspoliittiiset organisatiot (Organismes Financiels) eikä kielestä tajua puoliakaan, alkaa olla lähellä mun aamu- ja iltapäivän kokemuksia. Noh, oppia ikä kaikki, ja täytyy kyllä myöntää että opnkin tänään ainakin sanaston puolesta taas paljon uutta. Hyvä niin, kaikesta huolimatta!

Tänään oli siis taas koulua puoli yhdeksästä aamulla aina viiteen iltapäivällä. Onneksi välissä oli sentään kahden tunnin ruokatauko, jonka kruunasivat opiskelijaruokalassa leivän kanssa nautittu herkullinen brie sekä Karinin kanssa puolitettu brownie café au lait'n kera koulun ihanan edullisessa kahvilassa. Elämän pieniä iloja täällä. <3

Nyt yritän vähän lepäillä, ennenkuin lähdetään illalla tutustumaan espanjoolien ja Johannan kanssa Jazz-clubiin latinalaiskorttelissa. Onneksi on huomenna koulua vaan iltapäivällä!

Kiitos muuten kaikille, jotka ovat jaksaneet lukea ja kommentoida mun höpötyksiäni. Vaikka kirjotan tätä aika paljon omaksi muistokseni, niin yritän olla kuitenkin lukijaystävällinen ja toivon, että näistä jutuista on jotain hupia teillekin! :)