Kerron nyt aiheesta kiinnostuneille hieman paikallisesta "teekkarikulttuurista". ENSAM:in opiskelijoiden keskuudessa vallitsee nimittäin hyvin voimakas yhteishenki, joka alkaa jo kahdeksassa paikalliskeskuksessa (Bordeaux, Aix-en-Provence, Angres, Lille, Cluny...), jossa opiskelijat tekevät 2 ensimmäistä vuottaan. Viimeinen vuosi tehdään täällä Pariisissa. (Näitä ennen on käyty 2 vuotta valmistavaa koulua, jossa on tosi kova kilpailu, ja jonka jälkeen on pääsykokeet ENSAMiin. Ne, jotka eivät pärjää, "joutuvat" yliopistoon tavallisten pulliaisten sekaan.)

Jokaisella ENSAMin opiskelijalla (=gadz'art) on oman vuosikurssinsa ja paikalliskeskuksensa tunnuksena kaulassa koru, joka muistuttaa hieman kulmaviivainta. Kaulanauhan väri riippuu paikalliskeskuksesta. Korussa on kaiverrettuna opiskelijan "lempinimi", numero ja vuosikurssi. Lisäksi juhlissa gadz'artin tunnistaa labratakista, jotka kahtena ensimmäisenä vuotena ovat harmaita, ja koristeltuja hienosti maalauksin, haalarimerkein ja kirjoituksin. Viimeisenä vuonnaan Pariisissa gadz'artit käyttävät valkoista labratakkia, johon kaverit ovat kirjoitellet muistoja.

Vähän niinkuin minä olen aina teekkari, on myös gadz'art aina gadz'art. Vanhojen opiskelijoiden yhdistys on voimissaan, ja järjestää hienossa talossaan Ienassa mm. CV-neuvontaa uraputkeen suuntaville uusille ENSAM-insinööreille sekä erilaisia tekniikkaan liittyviä konferensseja ja esitelmiä. Kun kohtaat työelämässä vanhan gadz'artin, voit heti luottaa bisneksen sujuvan paremmin.

Gadz'arteilla on myös oma kieli, johon sisältyy paljon heittomerkkejä ja s-kirjaimia. En ole vielä ihan päässyt sisälle aiheeseen, mutta esimerkiksi asuntola (eli residence) on heidän kielellään resid'sss. Gadzit julkaisevat myös omaa tiedotuslehteään, joka ilmestyy vain asuntolan miestenvessojen sienillä. Eikä ihmekään, koska 95% ENSAMin opiskelijoista on miespuolisia...