Huh, alkaa lähtö olla aika lähellä, vaikka en kyllä vieläkään tajua sitä. Työt loppui eilen. Ei tosin lopullisesti sillä olen virkavapaalla vuoden loppuun, ja sitten palaan taas maisemiin. Lähdön kunniaksi proffa pisti mut vielä miettimään diplomityön aihetta alustavasti. Eipähän pääse liikaa repsahtamaan ulkomailla...

Toissa päivänä sain meilin, jossa käskettiin vaihtareita tekemään sähköinen lukukausi-ilmoittautuminen. Ei siinä mitään niin erikoista (ainakaan Suomessa), mutta meilin To-kentässä näkyi kaikkien muiden vaihtarien meiliosoitteet. Maapäätteistä päättelin, että mun lisäksi sinne on tulossa myös yksi tyttö Tampereen teknillisestä yliopistosta, lisäksi yks ruotsalainen, espanjalaisia, brasilialaisia ja italialaisia ainakin. Kaikkia ei voinut päätellä, sillä yllättävän monella oli hotmail-osoite. Italialainen poika jo meilaskin sitten kaikille, ja kertoi tulevansa Pariisiin tiistaina 12. päivä. Täytyy varmaan vastata meiliin, ja toivoa, että muutkin innostuis vastaamaan...

Ihan mahtavaa varmasti saada paljon uusia kamuja ympäri maailmaa. Tottaikai täkäläisiä ystäviä tulee kamala ikävä, ja viime aikoina onkin tullut välillä aika haikea fiilis. Varsinkin tämän hetkisen majoittajani takia tulee varmasti tirautettua muutama kyynel kerran jos toisenkin. Toisaalta asian voi ajatella niin, että onpahan sitten jotain odotettavaa kotiinpaluussakin lumen ja pimeyden lisäksi. :)

Ranskankielen taito on edelleen aika huonossa jamassa, kun en tietenkään ole saanut aikaiseksi opiskella. Ranskan tv:täkin katsoessa alkaa vaan turhauttamaan, kun ei välillä (lue: melkein koko ajan) tajua yhtään mitään. Kulttuuri- ja enymmärrämitäänshokki on siis varmaan ihan nurkan takana, mutta eiköhän siitä selvitä yhtä kokemusta riikkaampana. :)