Tänään on ollut taas aika väsyttävä, mutta antoisa päivä. Tyypillisesti aika 9-16 meni koulussa kielikurssilla ranskaa opiskellessa. Väillä tuntuu varsinkin, kun juttelee muiden vaihtarien kanssa, että osaa vaikka mitä, ja sitten kun aletaan tunnilla käydä läpi jotain biomekaniikan sanastoa, tajuaa, ettei osaakaan juuri mitään. Kommunikoiminen on tosiaan aika vaikeaa, kun ei koskaan oikein saa sanotuksi mitä haluaisi.

Se, että suurin osa vaihtareista on espanjalaisia tai muista latinomaista, on hyvä asia. He eivät näet osaa juurikaan englatia, joten ranska on luonnollinen kommunikointikieli. Ruotsalaisen Karininkin kanssa tuli tänään puhuttua enemmän ranskaa kuin ruotsia.

Koulun jälkeen kaksi kieltenopettajaa vei meidät sitten tutustumiskierrokselle Bercyn kortteliin, joka ei ole kovin kaukana koulustamme (kuitenkin muutama metropysäkki). Bercy on entistä teollisuusaluetta, jolle presidentti Miterrand teki joskus 80-luvulla suuren kasvojenkohotuksen perustamalla mm. valtionvarainministeriön sinne. Alue on tosi jännä sekoitus vanhaa ja modernia, karua ja kaunista. Erityisesti vanhan viinisataman/aseman tilalle rakennettu puisto ja terassikatu ovet todella viehättäviä. Huomenna on vuorossa Marais'n korttelikierros koulupäivän jälkeen - eli luvassa kaunista 1800-luvun Pariisia. <3

Täytyy myöntää, että kova keskittyminen ranskan puhumiseen ja ymmärtämiseen koko päivän sekä pitkät kävelyt ovat vieneet mun mehut aika hyvin. Tänään osa espanjalaisista kyseli meitä jonnekinpäin Erasmus-bileisiin. Olisi kyllä kiva mennä, mutta tuntuu, että latinoystävämme eivät oikeastaan tiedä, missä koko pippalot ovat. Heidän ehdotuksensa on, että mentäisiin taksilla, joka varmaan tietäisi bileiden paikan. Ei kuulosta kauhean hyvälle, sillä taksi täällä ei ole mitään halpaa lystiä... Lisäksi Erasmus-bileitä on täällä lähestulkoon joka päivä jossain päin kaupunkia. Mutta ilta kertoo. Kouluun pitää joka tapauksessa mennä taas aamuyhdeksältä.